Perustinpas kirjablogin

Heippa!

Minä olen Karla ja päätin perustaa ihka ensimmäistä kertaa blogin! Ja vieläpä kirjablogin! Ehkä jo seuraatkin minua instagramissa nimellä @carlasbookshelf ja siihenhän tämän blogin nimi liittyy. Karlan kirjahylly on suomennos bookstagram-tilistäni. Olen tässä jo jonkin aikaa ajatellut blogin perustamista, mutta aluksi en uskonut ikinä voivani tehdä mitään tällaista ja sitten kun uskalsinkin, aika ei meinannut riittää kirjoittamiseen. Eikä se riitä vieläkään, mutta ainakin tämä blogi on nyt olemassa! Blogin ulkoasusta saan kiittää miestäni. En olisi ikinä saanut mitään tällaista aikaiseksi itse ja vieläkin joudun jatkuvasti pyytämään apua, kun söhellän jotain ja kadotan kirjoitukseni. No ehkä se tästä lähtee ja opin tekemään jotain itsekin. Ehkä.

Noniin, kerronpa nyt tässä ensimmäisessä blogikirjoituksessani hieman itsestäni ja rakkaudestani kirjoihin. Olen pian 30-vuotias (kriisin poikasta jo ilmoilla), olen naimisissa ja pienen pojan äiti. Opiskelen kirjastoalaa Turussa ja tällä hetkellä arkeni täyttyy opinnäytetyön kirjoittamisesta, keikkatöistä kirjastossa ja 3-vuotiaan poikamme kanssa leikkimisestä. Omaa aikaa eli aikaa lukemiselle ja kirjoittamiselle on vuorokaudessa yleensä noin kaksi tuntia jos sitäkään. Eikä se kaikki aika tule joka päivä käytettyä lukemiseen. Ihmettelen vieläkin miten luin tammikuun aikana kuusi kokonaista kirjaa! Rakastan kirjojen ja perheeni lisäksi luontoa, erityisesti valokuvaus- ja kävelyretkiä luontoon, valoisia aamuja ja pimeneviä iltoja, kahvia, suklaata, Disneyn animaatioelokuvia, onnellisia loppuja, seurakuntaa ja Jumalaa.

Olen aina rakastanut kirjoja, mutta todella tajunnut sen vasta noin viisi vuotta sitten. Ensin päädyin opiskelemaan viittomakielentulkiksi Turkuun, mutta tiesin jo ennen valmistumistani, että en tule tekemään sen alan töitä päivääkään. Tein tutkinnon kuitenkin loppuun, koska muutakaan ei ollut. Vasta valmistumiseni jälkeen aloin miettiä mitä minä oikein eniten rakastan ja tajusin, että tietysti kirjoja. Missä olisi paljon kirjoja? No kirjastossa! Pääsin opiskelemaan alaa ja nyt olenkin todellinen kirjastojen rakastaja ja puolestapuhuja. Kirjastohan on jokaisen kaupungin sydän, tasa-arvon tyyssija, hyvän elämän edellytys, kulttuurin ja tiedon aarreaitta… ja kaikkea muuta sellaista ihanaa. 

Lukeminen on aina ollut osa elämääni ja kirjat ovat parhaita ystäviäni. Minulla on ollut nyt hyvin kiireiset pari viikkoa enkä ole ehtinyt lukemaan kunnolla yli viikkoon. Se alkaa jo tuntua ahdistavalta. Melkein kuin olisin hylännyt ystäväni. Jotain vain puuttuu, kaikki on yhtä kiirettä, en pysty keskittymään mihinkään enkä pysty rauhoittumaan. Vasta kirjan äärellä saan ajatukseni kokonaan jonnekin muualle. Saan unohtaa itseni ja keskittyä täysin jonkun muun elämään oli se sitten ollut joskus totta tai ei, oli se kuinka kamalaa tai ihanaa. Jo pelkkä kirjahyllyn kirjojen katseleminen tekee minut onnelliseksi. Haluan, että hyllyssäni on kirjoja, joiden tarinoita saan muistella tai haaveilla niistä, joita en vielä ole lukenut. Jos kirjasto on kaupungin sydän, niin kirjahylly on kodin sydän. Ehkäpä siitä tämän blogin nimi. 

Haluan tähän loppuun vinkata Marika Helovuon kirjaa 100 syytä lukea – Lukukipinän sytyskirja (Avain, 2016). Ja tässä teille kirjasta poimimiani parhaimpia syitä lukea:

  • 49. Lukemalla kasvattaa lukijoita.
  • 52. Lukeminen opettaa olemaan jouten.
  • 56. Lukeminen rentouttaa.
  • 66. Lukeminen tekee onnelliseksi.
  • 71. Lukeminen asettaa omat ongelmat oikeaan mittasuhteeseen.
  • 95. Lukeminen pitää aivot rasvattuina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *